tiistai 26. kesäkuuta 2012

Pieniä polkuja vaan..

"Ja kiitos sisko et ymmärsit heti, vaikka unohdan joskus olla sulle isoveli.
Ei se äiti turhaan sano et rahoja säästä ku huonot päätökset huomaa vasta vuosien päästä.
Tässä minä haikailen mutten mitään voi, et tylsiksi nuo koulukirjat koi.
Ku opit maailmasta, se hullulta tuntuu mut mitä vähemmän tiiät sen hullummaks se muuttuu."


Oha se isoveli iha kiva omistaa, varsikii ku kuulee sit tommosii biisei jostai kaukaa :) Ja sitte ku kuulee et kyl se arvostaa miuta, vaikka kui huuetaa toisillemme ja haistatellaan.

Ja nyt on viel huoletki ohi, ku on saanu tiedon syksyn koulupaikasta ja käyny vastaan ottamassaki sen :D Saa nähä muuttuuks tää blogi sitte kertomaa enemmäkii mitä tuun leipuri-kondiittorina tekemään, jos nyt sitten jaksan enää kirjoittaa, kun kaksari lähdin vetämään :3 No mutta eihän sitä vielä osaa sanoa :D Ku ei oo koulut alkanu, mut näkeehä sen sitte :)


Otinpa muutamia kuvia tos juhannuksena, mut ne on nyt tietekii miu koneella, joka on iskällä x3 Joten eihän niitä voi lisätä tänne : D Mut tää on ainakii yks niistä ja tää oli ehkä onnistunein, vaikka miu oli viel pakko mennä muokkaamaan tätä kuvaa ja säätämää kontrastei :)

Nyt ku viel sais jossai kohtaa ostettuu sen järkkärin :o Ni ois ihan kivaa :3 Ku ainakii sitteku menee nyt heinäkuus kesätöihi, ni menee palkkarahoist suurin osa koulukirjojen ostamisee :o Että niitteki pitää maksaa nii hitosti -.- Ja sitte viel ku joutuu ostaa niit lukio kirjoi ._. No mut jos löytäis jostai vaik käytettyi kirjoi, ja ne ois viel semmosii mitä voisin tulevana vuonna käyttää :)!

Tulipas eriskummallinen postaus :o No minkäs sille mahtaa... Otsikosta kiitos tälle biisille:

lauantai 2. kesäkuuta 2012

On aika hiljaa kiittää ja kättäs puristaa...

Siinä se nyt oli. Miun peruskoulu aika :/ Haikein mielin jätän nyt tuon ihanaisen luokan, jonka kanssa jaoin tämän kolmen vuoden aikana ilot, surut ja kaikki vastoin käymisetkin. Ja vielä haikeammin hautaan muistojen laatikkoon ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan, niiden välillä tapahtuneet ajat ja tapahtumat.

Se millainen minä olen tänäpäivänä, määräyty siitä miten ihmiset ovat olleet mukanani tämän yhdeksän vuoden aikana. Ihan mahtava fiilis toisaalta, ku on peruskoulu loppunu, mut toisaalt on kyl jään kaipaamaa niit ihmisii :d

"On aika hiljaa kiittää ja kättäs puristaa, nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa. Jäi jälki sydämiimme, jälki unelmiin, teille laulamme nyt näkemiin.
 Turvallista matkaa, me toivotamme näin, on aika purjeet nostaa ylös päin. Turvallista matkaa aalloilla elämän, kanssa hyvän ystävän.
Ei huomis päivän teitä voi kukaan aavistaa, on joskus kyyneleitä ja joskus naurattaa. On yksi joka pysyy kaiken ymmärtää, hän vierellemme aina jää.
Turvallista matkaa, me toivotamme näin, on aika purjeet nostaa ylös päin. Turvallista matkaa aalloilla elämän, kanssa hyvän ystävän."