Siinä se nyt oli. Miun peruskoulu aika :/ Haikein mielin jätän nyt tuon ihanaisen luokan, jonka kanssa jaoin tämän kolmen vuoden aikana ilot, surut ja kaikki vastoin käymisetkin. Ja vielä haikeammin hautaan muistojen laatikkoon ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan, niiden välillä tapahtuneet ajat ja tapahtumat.
Se millainen minä olen tänäpäivänä, määräyty siitä miten ihmiset ovat olleet mukanani tämän yhdeksän vuoden aikana. Ihan mahtava fiilis toisaalta, ku on peruskoulu loppunu, mut toisaalt on kyl jään kaipaamaa niit ihmisii :d
"On aika hiljaa kiittää ja kättäs puristaa, nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa. Jäi jälki sydämiimme, jälki unelmiin, teille laulamme nyt näkemiin.
Turvallista matkaa, me toivotamme näin, on aika purjeet nostaa ylös päin. Turvallista matkaa aalloilla elämän, kanssa hyvän ystävän.
Ei huomis päivän teitä voi kukaan aavistaa, on joskus kyyneleitä ja joskus naurattaa. On yksi joka pysyy kaiken ymmärtää, hän vierellemme aina jää.
Turvallista matkaa, me toivotamme näin, on aika purjeet nostaa ylös päin. Turvallista matkaa aalloilla elämän, kanssa hyvän ystävän."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti